Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Oppivelvollisuuden pidentäminen lisäsi koulumatkatuen kustannuksia 20 miljoonaa euroa

Julkaistu 12.10.2023Päivitetty 12.10.2023

Oppivelvollisuutta pidennettiin 18 vuoden ikään vuonna 2021. Muutoksen jälkeen koulumatkatuen saajien määrä on kasvanut lähes puolitoistakertaiseksi ja kustannuksia on tullut 20 miljoonaa euroa lisää vuodessa.

Kuvio: koulumatkatuen saajat ja maksettu koulumatkatuki (nimellisarvot) lukuvuosina 2012/2013–2022/2023. Kuvasta näkee, että oppivelvollisuusiän nostaminen lisäsi koulumatkatuen saajia noin 20 000 henkilöllä ja kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla.
 

Koulumatkatuen saajien määrä on kasvanut sen jälkeen, kun oppivelvollisuusikää vuonna 2021 pidennettiin 18 vuoteen. Tukea sai lukuvuonna 2022/2023 yli 70 000 toisen asteen opiskelijaa, kun heitä oli ennen koronakriisiä lukuvuonna 2018/2019 vajaa 49 000. Tuen saajia on siis nyt noin 21 000 enemmän.

Samaan aikaan koulumatkatuen menot ovat kasvaneet noin 45 miljoonasta noin 67 miljoonaan. Kasvua koulumatkatuen kustannuksissa on siis ollut yli 20 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 50 %:n kasvua.

– Oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuton toinen aste ovat odotetusti kasvattaneet Kelan koulumatkatuen kustannuksia. Näyttää siltä, että tieto mahdollisuudesta saada koulumatkat maksutta on saavuttanut opiskelijat hyvin. Koulumatkatukea on osattu hakea matkoille, joihin aikaisemmin ei ole voinut sitä saada, sanoo Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto.

Kulut kasvoivat eniten Uudellamaalla ja Kainuussa

Koulumatkatuen kustannukset ovat kasvaneet vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Kaikissa Manner-Suomen maakunnissa kulut ovat kasvaneet verrattuna koronakriisiä edeltävään aikaan. Erot ovat kuitenkin merkittäviä.

Kuvio: koulumatkatuen kustannusten ja saajamäärien kasvu (%) maakunnittain lukuvuodesta 2018/2019 lukuvuoteen 2022/2023. Kuvasta näkee, että koulumatkatuen kulut kasvoivat eniten Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Uudellamaalla kulut kasvoivat saajamäärän kasvuun nähden vähemmän kuin Kymenlaaksossa.
 

Eniten kustannukset ovat kasvaneet Kymenlaaksossa. Siellä kustannukset ovat kolminkertaistuneet samalla kun saajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Uudellamaalla saajien määrä on kasvanut lähes yhtä paljon kuin Kymenlaaksossa, mutta kustannukset vain kaksinkertaistuneet.

– Kymenlaaksossa poikkeuksellinen kasvu johtuu pitkälti siitä, että Kouvola on aikaisemmin tarjonnut laajasti maksutonta joukkoliikennettä opiskelijoille, ja nyt opiskelijat ovat siirtyneet koulumatkatuen saajiksi. Uudellamaalla taas HSL:n matkat ovat tulleet koulumatkatuen piiriin, sanoo Kuusisto.

Vähiten koulumatkatuen kustannukset ovat Manner-Suomessa kasvaneet Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnissa, joissa kaikissa kasvua oli alle viidennes. Etelä-Savossa ja Kainuussa saajien määrä on pysynyt ennallaan, Keski-Pohjanmaalla jopa vähentynyt hieman.

Koulumatkatukea maksetaan eniten joukkoliikenteen käytöstä

Suurin osa koulumatkatuen saajista saa tukea joukkoliikenteellä kulkemiseen. Myös euromääräisesti suurin osa korvauksista maksetaan joukkoliikenteellä kuljetuista matkoista. Eri joukkoliikenteen muodoilla kuljetuista matkoista koulumatkatuen menot lisääntyivät noin 9 miljoonaa euroa ja olivat lukuvuonna 2022/2023 noin 39 miljoonaa euroa.

Kuvio: koulumatkatuen maksetut etuudet 2018/2019 ja 2022/2023 kulkutavoittain (nimellisarvot). Kuvasta näkee, että koulumatkatuen kustannusten kasvusta suurin osa (9 miljoonaa) tuli joukkoliikenteestä. Itse järjestetyn kulkutavan kulut kasvoivat 4 miljoonaa ja useiden kulkutapojen yhdistelmien kulut 5,5 miljoonaa.

Noin puolet saajien kasvusta joukkoliikenteen käyttäjissä on pääkaupunkiseudulla toimivan HSL:n asiakkaita. HSL-alueella matkustaminen on opiskelijoille niin edullisia, että aiemman lainsäädännön kustannusraja ei ylittynyt, mutta oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä kustannusraja poistui.

– Kun kustannusrajaa ei nykyisin ole ja aikaisempaa lyhyemmästä koulumatkasta voi saada korvauksen, opiskelijat hakevat ja saavat koulumatkatuen korvauksia pienistäkin koulumatkakuluista. HSL-alueella on paljon opiskelijoita, ja monista pienistä korvauksista kertyy yhteensä merkittävä summa, Kuusisto selittää.

Aikaisempaa useammin opiskelijat myös ilmoittavat tarkemmin kaikki koulumatkan matkaosuudet ja siksi korvaukset useiden kulkutapojen yhdistelmistä ovat lisääntyneet huomattavasti. Useista kulkutavoista korvauksia saaneiden määrä ja maksetut korvaukset ovat yli kymmenkertaistuneet verrattuna aikaan ennen oppivelvollisuusiän nostamista.

Koulumatkatuen kuluista kolmannes maksettiin lukuvuonna 2018/2019 itse järjestetystä kulkemisesta eli esimerkiksi omalla autolla tai mopolla kuljetuista koulumatkoista. Lukuvuonna 2022/2023 itse järjestetyn kulkemisen osuus koulumatkatuen kuluista oli laskenut reiluun neljännekseen. Myös omilla järjestelyillä kulkeneiden osuus koulumatkatuen saajista oli laskenut.

Korvauksia itse järjestetystä kulkemisesta maksettiin vajaa 18 miljoonaa euroa. Korvauskuluja hillitsee se, että laissa on määritelty itse kuljettujen matkojen korvaukset 30 % pienemmiksi kuin joukkoliikenteen matkojen korvaukset.

Lisätietoa

Piia Kuusisto
etuuspäällikkö, Kela
piia.kuusisto@kela.fi
puh. 020 634 3415

Tilasto koulumatkatuesta

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin