Miten kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategian visiota viedään käytäntöön Kelan tutkimuksessa?

Kuntoutuksen TKI-strategia viitoittaa tietä kuntoutuksen ja sen tutkimuksen kehittämiselle. Kelalla merkittävänä kuntoutustoimijana on suuri vastuu strategian toteuttamisessa. Yksi keskeinen ehdotus on kuntoutuksesta kertovan tietopohjan vahvistaminen, jossa Kelalla on vahva rooli.

Kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on linjattu

Kuntoutus on valtakunnallisesti tarkasteltuna näyttöön perustuvaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta sekä merkityksellistä yhteiskunnalle ja yksilölle vuoteen 2030 mennessä. Näin visioi Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot (TKI) -työryhmä Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumissa.

Kehittämisfoorumin julkaisu Asiantuntijafoorumin näkökulmia koulutuksen kehittämiseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi on tärkeä koonti kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden suuntaviivoista.

Foorumin julkaisun toinen osa linjaa kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategiaa, jonka sisältöä peilaamme tässä kirjoituksessa erityisesti Kelan kuntoutuksen tutkimuksen näkökulmasta.

Strategialla on tärkeä viesti

Kuntoutus vaikuttaa kansalaisten toimintakykyyn ja sitä kautta yhteiskunnan metahaasteisiin, kuten väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivan tarpeen kasvuun, syrjäytymiseen, työelämän ulkopuolelle jäämiseen ja mielenterveysongelmiin.

Näyttöön perustuva ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen kuntoutus

Kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategia ehdottaa alan kehittämiskohteiksi:

• TKI-toiminnan aiheita
• rahoitusta
• verkostoitumista
• tietopohjaa
• kansainvälisyyttä
• metodologiaa
• viestintää ja vuorovaikutusta
• TKI-osaamista ja tohtorikoulutusta.

Strategiatyön aluksi ryhmä kartoitti kuntoutuksen tutkimuksen nykytilaa.

Strategia linjaa, että kuntoutuksen ja kuntoutumisen tutkimusta, kehittämistä ja innovointia tarvitaan kuntoutuksen organisoitumisesta ja toteuttamisesta eri konteksteissa. Niin ikään pitää tutkia ja kehittää eri kuntoutujaryhmille suunnattujen erilaisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuutta, toimivuutta, kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta. Tärkeää on myös vahvistaa kuntoutujien osallisuutta sekä informantteina että tutkimuskumppaneina.

Tutkimusmenetelmien hallintaa tulisi myös vahvistaa, erityisesti kehittämiskohteiksi nimetään monimenetelmällisyys, kustannusvaikuttavuus sekä implementaatio- ja implementointitutkimus. Tämäntyyppiset tutkimusaiheet ja metodologiat ovat tuttuja Kelan kuntoutuksen monialaisessa tutkijayhteisössä ja pyrkimyksenämme on jatkossakin toimia suunnannäyttäjinä erilaisten tutkimusmenetelmien ja metodologien hyödyntämisestä kuntoutuksen tutkimuksessa.

Toisaalta strategian esille nostama kustannusvaikuttavuuden teema on haasteellinen aihe. Olemme tunnistaneet tarpeen vahvistaa Kelan tutkimuksessa osaamista kuntoutuksen kustannusvaikuttavuuden tutkimuksesta.

Kela on vahva kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja

Strategia tunnistaa Kelan tärkeän roolin kuntoutuksen TKI-toiminnan-rahoittajana; toiminnan jatko halutaan turvata ja kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Kela voi myöntää rahoitusta kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus ja kehittämistoimintaan.

Rahoitus perustuu Lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), 12 § harkinnanvarainen kuntoutus. Kelan rahoittama tutkimus palvelee paitsi Kelan kuntoutuspalveluiden suunnittelua ja päätöksentekoa, myös muita valtakunnallisia tietotarpeita.

Ajankohtaisista tutkimustarpeista ja siten rahoitettavista tutkimusaiheista käydään vuosittain laajasti keskusteluja Kelan sisällä. Rahoituksen ja tutkimusaiheiden suunnittelussa hyödynnetään monenlaista asiantuntijuutta käytännön etuustyöstä, lainsäädännön kehittämisestä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Vuosittain käynnistyykin useita tutkimushankkeita KKRL rahoituksella.

Kelan rahoittamassa kuntoutuksen kehittämisessä toteutuvat jo nyt monet strategian ajatukset, kuten kehittämisen kytkeytyminen vahvasti tutkimukseen. Kehittämistoiminta sisältää yleensä myös innovointia, kuten uusien kuntoutustapojen muotoilua ja niiden testausta.  Myös muutaman vuoden takainen omakuntoutus -käsitteen määrittely ja lanseeraus voidaan nähdä koko kuntoutuskenttään vaikuttavana, ajattelua ja toimintatapoja muuttavana innovaationa.

Kuntoutuksen alueelle tarvitaan kattava tietopohja

Kuntoutuksen alueella tietopohja on toistaiseksi ollut hajanainen eikä se ole riittävästi tukenut kuntoutuksen strategiaa, kehittämistä tai johtamista.

Strategia nimeää useita toimenpide-ehdotuksia, kuten kuntoutuksen kehittämisen ja johtamisen tietokannan perustamisen THL:n alaisuuteen. Tässä Kelalla valtakunnallisesti tärkeänä rekisteritiedon lähteenä olisi eittämättä iso rooli.

Tietoa Kelan järjestämästä kuntoutuksesta, muun muassa kuntoutuksen saajista eri kuntoutusmuodoittain, kertyy jo tällä hetkellä Kelasto -tietokantaan. Samoin systemaattista kuntoutuksen hyödyn arviointia ja raportointia on toteutettu jo useamman vuoden ajan. Myös Kelan Tietotarjottimeen kootaan tietopaketteja keskeisistä teemoista.

Sanoista tekoihin!

Kuntoutuksen TKI-strategiassa on kunnianhimoisia suunnitelmia ja suuntaviivoja, jotka tarvitsevat toteuttajia ja toimeenpanoa.

Tutkimuksen kannalta huomionarvoinen on aloite, jossa strategisen tutkimuksen teema-alueeksi on ehdotettu viimeistään vuodelle 2026 teemaa: Näyttöön perustuva ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen kuntoutus. Tämä varmistaisi osaltaan pitkäjänteistä tiedon tuotantoa, monitieteistä ja monialaista vuorovaikutusta sekä kuntoutusinnovaatioiden syntymistä ja leviämistä.

Kirjoittajat

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela

Sari Miettinen
ryhmäpäällikkö, Kela