Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Vuonna 2024 työttömyysturvaa maksettiin yhteensä 4 miljardia euroa, mikä oli 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ansioturvan menot kasvoivat selvästi, mutta perusturvan menot vähenivät. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta työttömyysturvatilastosta.

Eturauhassyövän hoitoon yleisesti käytettyjen uusien hormonaalisten lääkkeiden ketjutuskäyttö oli 2010-luvun puolivälissä huolestuttavan yleistä Suomessa, vaikka ketjutuksen hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä. Viime vuosina ketjutuskäyttö on vähentynyt, mikä on hyväksi sekä potilaiden hoidon laadun että terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Työkyvyttömyyseläkettä sai joka viideskymmenes alle 35-vuotias vuonna 2024. Osa heistä sai etuutta määräaikaisena kuntoutustukena. Edelliseen vuoteen verrattuna saajien määrä kasvoi hieman. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta antaa viitteitä kehityksen suunnasta. Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus.

Syyskuussa alkaneen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun taustalla on täyskäännös Kela-korvausten pidemmässä kehityskulussa. Loppuvuodesta 2023 viisi erilaista mallia oli pöydällä korvausten kehittämiseen. Valittu malli on suurin kehittämisponnistus Kela-korvausjärjestelmässä vuosikymmeniin.

Suurimpien erikoislääkärialojen käyttö ja hinnat ovat kehittyneet eri tavoin. Gynekologikäynnit yksityisellä sektorilla ovat vähentyneet kolmanneksella 2000-luvun aikana, kun käyntimäärän suhteuttaa naisten määrään. Vain eläkeikäisillä käyntimäärä on pysynyt ennallaan. Samalla gynekologien määrä on pysynyt samana ja hinnat ovat kasvaneet.

Työttömyyden alettua työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden käyttö ja kuntoutukseen osallistuminen on hyvin vaihtelevaa, paljastaa tuore tutkimuksemme. Tutkimuksessa seurasimme työttömäksi jääneitä vuoden ajan työttömyyden alusta. Työllistyminen oli yleisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla.