Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrä kasvoi hurjasti vuonna 2022 – etuuden kulut korona-ajalta jo yli 400 miljoonaa euroa

Julkaistu 26.1.2023Päivitetty 1.3.2023

Tartuntatautipäiväraha on yksi Kelan vähemmän tunnetuista etuuksista. Koronavuosien aikana se on kuitenkin noussut laajemman yleisön tietoisuuteen. Vuonna 2022 tartuntatautipäivärahan saajien määrä kolminkertaistui ja maksettu euromäärä kaksinkertaistui.

Kela voi korvata tartuntatautipäivärahalla tulonmenetyksiä, kun henkilö on asetettu karanteeniin tai eristykseen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eikä henkilö voi siksi tehdä ansiotyötään.

Tarkastelemme tässä blogissa, kuinka yleistä tartuntatautipäivärahan saaminen on ollut vuosien 2020–2022 aikana sekä millaisia etuuskuluja tartuntatautipäivärahasta on koitunut. Lisäksi tarkastelemme, kuinka monelle etuutta on maksettu todennetun koronavirustartunnan takia ja kuinka monelle altistumisen perusteella pandemian eri vaiheissa.

Korona-aika moninkertaisti tartuntatautipäivärahan saamisen

Ennen koronapandemiaa tartuntatautipäivärahan saaminen on ollut hyvin vähäistä. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 etuuden vuosittainen saajamäärä vaihteli 107 ja 127 henkilön välillä.

Uuden koronaviruksen aiheuttama infektio lisättiin asetukseen yleisvaarallisista tartuntataudeista 14.2.2020. Vuonna 2020 tartuntatautipäivärahaa saaneita oli noin 27 000, vuonna 2021 noin 127 000 ja vuonna 2022 peräti 385 000.

 

Kuvaaja: tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrät ja maksetut tartuntatautipäivärahat (milj. €) vuosina 2020–2022. Kuvasta näkee, että tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrässä ja etuuskuluissa oli voimakasta kasvua vuonna 2022. Silloin saajia oli 385 000 ja tartuntatautipäivärahaa maksettiin 273 miljoonaa euroa.
 

Vuosittainen saajamäärä on jopa yli 3000-kertaistunut verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään aikaan.

Yhteensä noin 501 000 eri henkilölle on maksettu tartuntatautipäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä vuosien 2020–2022 aikana. Se tarkoittaa karkeasti laskettuna noin joka seitsemättä työikäistä.

Tartuntatautipäivärahan etuuskulut pandemiakorona-ajalta toistaiseksi 415 miljoonaa euroa

Tartuntatautipäivärahan saajamäärän noustessa myös etuuskulut ovat vuosi vuodelta nousseet. Kolmivuotiskaudella 2020–2022 Kela on maksanut tartuntatautipäivärahaa jo yhteensä 415 miljoonaa euroa.

Tartuntatautipäivärahan tarkoituksena on tartuntojen ehkäiseminen vahvan rahallisen kannustimen avulla. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa kuten esimerkiksi sairauspäivärahassa, vaan etuutta voi saada sairastumisen tai altistumisen ensimmäisestä päivästä alkaen. Lisäksi tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetykset täysimääräisesti, kun sairauspäivärahassa korvaustaso on yleensä noin 60–70 % aiemmista tuloista.

Esimerkiksi vuonna 2022 keskimääräinen tartuntatautipäiväraha päivää kohden (120 euroa/päivä) oli noin kaksinkertainen keskimääräiseen sairauspäivärahaan (59 euroa/päivä) verrattuna.

Kasvu saajamäärässä ja etuusmenoissa on ollut suurinta vuoden 2022 aikana. Vuoden 2022 kasvua selittää yhtäältä se, että koronaviruksen omikron-variantti aiheutti aiempaa selvästi voimakkaamman tartunta-aallon alkuvuonna 2022. Toisaalta tartuntatautipäivärahan saamisen ehtoja helpotettiin merkittävästi vuonna 2022 väliaikaisella sairausvakuutuslain muutoksella.

Aiemmin tartuntatautipäivärahan saamisen ehtona oli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys eristyksestä tai karanteenista. Sen sijaan vuonna 2022 alkaneita kausia koskeviin hakemuksiin riitti liitteeksi muunkin terveydenhuollon ammattilaisen kuin tartuntataudeista vastaavan lääkärin todistus.

Väliaikainen lakimuutos koski poissaolokausia, jotka johtuivat laboratoriovarmennetusta koronavirustartunnasta. Väliaikainen laki oli voimassa vuoden 2022 loppuun.

Tartuntatautipäivärahan saaminen on seurannut viiveellä koronatapausten käyrää

Tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrän viime vuosien huippu oli kesäkuussa 2022, jonka aikana etuutta maksettiin noin 67 000 henkilölle tai heidän työnantajilleen. Huippu jää kuitenkin kauas varmennettujen koronatapausten huipusta.

 

Kuvaaja: tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrä ja THL:n rekisteröimien varmennettujen koronatapausten määrä kuukausittain 1/2020–12/2022. Kuvasta näkee, että tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrä kasvoi erityisesti vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, hieman varmennettujen koronatapausten piikkien jälkeen.

 

Vain osa varmennetun koronatartunnan saaneista on hakenut tartuntatautipäivärahaa.

Suuri osa koronatartunnan saaneista tai altistuneista ei ole työelämässä, joten heille ei ole tullut korvattavia tulonmenetyksiä eristyksen tai karanteenin ajalta. Toisaalta moni työssä olevista on voinut karanteenista huolimatta tehdä etätöitä. Moni koronaan sairastunut on myös voinut toipua taudista itse ilmoitetun sairauspoissaolokauden aikana.

Yhtä saajaa kohden tartuntatautipäivärahaa maksettiin vuosina 2020 ja 2021 keskimäärin yhdeksältä päivältä. Vuonna 2022 suositeltuja karanteeniaikoja lyhennettiin, ja tartuntatautipäivärahaakin maksettiin enää keskimäärin kuudelta päivältä saajaa kohden.

Pandemian aikana terveydenhuollossa ei ole pystytty määrittämään tartuttavuus- ja karanteeniaikoja potilaskohtaisesti, ja siksi karanteeneja on määrätty keskimääräisten tarpeellisten karanteeniaikojen suosituksia mukaillen. Siten myös tartuntatautipäivärahajaksojen pituus kertoo siitä, kuinka pitkäksi viranomaiset ovat kulloinkin arvioineet keskimääräisen karanteenitarpeen.  

Saajamäärät ovat seuranneet hieman viiveellä koronapandemian aaltoilua, sillä tietyn kuukauden aikana maksetuilla tartuntatautipäivärahoilla voidaan korvata myös aikaisempiin kuukausiin sijoittuneita poissaolokausia.

Tartuntatautipäivärahan hakuaika on takautuva, eli etuutta voidaan hakea melko kauankin poissaolokauden jälkeen. Vuonna 2022 etuuden takautuvaa hakuaikaa oli poikkeuksellisesti 6 kuukautta, muutoin hakuaikaa on 2 kuukautta. Lisäksi viivettä tulee hakemuksen käsittelyajasta ja maksun toimeenpanosta.

Pandemian alkuvaiheessa tartuntatautipäivärahaa saatiin pääosin altistumisen perusteella, vuonna 2022 pääosin koronadiagnoosin perusteella 

Tartuntatautipäivärahaa maksettiin pandemian alkuvaiheissa vuosina 2020–2021 valtaosalle saajista altistumisesta johtuvan karanteenin vuoksi. Sen sijaan vuonna 2022 valtaosassa tapauksista maksun perusteena oli koronadiagnoosi.

Kuvaaja: Tartuntatautipäivärahaa koronadiagnoosin perusteella ja koronalle altistumisen perusteella saaneiden määrä kuukausittain 1/2020–12/2022. Kuvasta näkee, että tartuntatautipäivärahaa saatiin vuonna 2022 yleensä koronadiagnoosin perusteella, toisin kuin edellisinä vuosina.
 

 

Altistumisen perusteella tartuntatautipäivärahaa saaneiden väheneminen alkuvuonna 2022 johtuu siitä, että mahdollisten altistuneiden jäljittämisestä ja karanteeniin asettamisesta luovuttiin tartuntojen määrän voimakkaasti kasvettua viruksen omikron-muunnoksen myötä.

Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä huoltaja voi siksi tehdä ansiotyötään. Tilastorekisteristä ei kuitenkaan pysty luotettavasti erottelemaan näitä tapauksia. Siten tartuntatautipäivärahan saajissa on edellisissä kuvioissa sekä oman että lapsensa koronadiagnoosin tai altistumisen vuoksi etuutta saaneita.

Tartuntatautipäiväraha oli valmiina etuusvalikoimassa jo ennen koronapandemiaa

Tätä kirjoitettaessa varoitetaan jälleen uudesta nopeasti leviävästä koronavariantista. On mahdotonta ennustaa, mihin suuntaan koronapandemia kehittyy ja missä määrin tartuntoja pyritään enää jatkossa ehkäisemään karanteenien ja eristämisten avulla. Pandemian eteneminen, koronaviruksen asema yleisvaarallisena tartuntatautina sekä eristämiseen liittyvät päätökset vaikuttavat tartuntatautipäivärahan käyttöön tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa tartuntatautipäivärahan saamisen ehdot ovat vuoden 2023 alusta alkaen kireämmät kuin vuonna 2022: hakemuksen liitteeksi tarvitaan jälleen tartuntataudeista vastaavan lääkärin todistus.

Koronaviruspandemia on viime vuosina testannut sosiaaliturvajärjestelmämme toimivuutta. Kansalaisten ja yritysten tueksi on luotu uusia tukikeinoja. Toisaalta pandemia on osoittanut, että järjestelmämme on pystynyt tarjoamaan suojaa ja useita valmiitakin välineitä yllättävässä tilanteessa.

Tartuntatautipäiväraha on poikkeustilanteita varten luotu etuus, joka meillä oli jo valmiina etuusjärjestelmässämme ja jota pystyttiin siksi hyödyntämään heti pandemian alussa ilman monimutkaisia lakimuutoksia. Etuus oli suoraan käytettävissä, kun koronavirus oli lisätty yleisvaarallisten tautien asetukseen.

Tartuntatautipäiväraha on saajalleen houkutteleva etuus, jonka käytöllä on pandemian aikana pyritty ehkäisemään tartuntojen leviämistä fyysisillä työpaikoilla vahvan rahallisen kannustimen avulla. Aiemmin tätä etuutta oli tarvittu vain erittäin harvoin, mutta kolmen koronavuoden aikana se on yllättäen koskettanut jopa joka seitsemättä työikäistä.

Tuskin moni olisi vielä muutama vuosi sitten arvannut, että melko tuntematon tartuntatautipäiväraha nousisi yhtäkkiä varsin merkittäväksi sosiaaliturvaetuudeksi ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi.   

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
Twitter: @perhonir

Janne Leinonen
Johtava ylilääkäri, Kela
Twitter: @DrLeinonen

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kela.fi.

Lue lisää

Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2020): Sairauspoissaoloissa koronakevään aikana sekä nopeaa nousua että jyrkkää laskua. Kelan Tutkimusblogi 25.8.2020. 

Blomgren Jenni (2020): Koronavirus näkyy vasta viiveellä Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Kelan Tutkimusblogi 15.4.2020.

Blomgren Jenni, Leinonen Janne, Hiljanen Ismo (2022): Verrattain harva saanut sairauspäivärahaa pitkäkestoisen COVID-19-taudin takia. Kelan Tutkimusblogi 14.1.2022.

Kelan koronamittarit

Tartuntatautipäiväraha Kelasto-tilastotietokannassa

Tartuntatautipäivärahan kuvaus (kela.fi)

THL:n tartuntatautirekisteri: tilastoitujen varmennettujen koronatapausten määrä

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin