Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Tietotuotteiden esittelysarja jatkuu! Tässä artikkelissa Kelan Kanta-palvelujen palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari ja erityisasiantuntija Jussi Tuukkanen kertovat Kanta-tilastoista ja niiden hyödyntämisestä.

Lääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 4,2 miljardilla eurolla, mikä on 165 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta. Tiedot selviävät juuri julkaistusta Suomen lääketilastosta.

Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.

Kehitysvammaisten lasten vanhempien kyky ja mahdollisuus aktiivisesti osallistua lapsen kuntoutukseen vaihtelevat. Kuntoutuksen ammattilainen voi omalla toiminnallaan joko vahvistaa tai rajoittaa vanhemman toimijuutta. Tutkimustuloksiin pohjaavat neljä kysymystä auttavat ammattilaista kehittämään omaa työotettaan.

Euroopassa myyntiluvan vuosina 2015–2024 saaneista, uutta lääkeainetta sisältävistä valmisteista vähän yli 60 % on otettu Suomessa käyttöön. Kuitenkin vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa potilaille aiempiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Käyttöön on otettu suurin osa sellaisista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille on haettu Suomeen korvattavuutta.

Viimeisen 20 vuoden aikana lapsilisän ostovoima on pienentynyt useiden politiikkamuutosten seurauksena. Ostovoiman pienenemistä selittää kuitenkin ennen kaikkea se, että lapsilisän tasoa ei ole sidottu indeksiin, joten sen arvo ei ole pysynyt yleisen kustannuskehityksen mukana. Blogissa arvioimme, kuinka paljon lapsilisien ostovoima on pienentynyt politiikkamuutosten ja indeksisidonnaisuuden puuttumisen vuoksi viimeisen 20 vuoden aikana sekä tämän vaikutuksia lapsiperheiden pienituloisuuteen.