The Gendered Impacts of the Covid-19 Crisis in Finland and the Effectiveness of the Policy Responses: Findings of the Project "The Impact of the Covid-19 Crisis in Finland" | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Päivitetty 28.2.2024

Tiivistelmä

This paper assesses the gendered impacts of the Covid-19 crisis and the gender-sensitiveness of the government’s policy response in Finland. Despite long-standing gender equality problems that include a persistent gender pay gap, highly gender-segregated labour market, uneven distribution of care responsibilities and high levels of violence against women, Finland tends to do well in different gender equality indices. After a recent backlash, gender equality is high on the Finnish government’s agenda. Prime minister Sanna Marin’s government has been internationally renowned for its young female leadership, feminist policies as well as successful Covid-19 response.
The paper examines the gendered impacts of the crisis in relation to three dimensions: 1) employment 2) working conditions and reconciliation of paid work and family life and 3) the distributional impacts of the unemployment shock and the policy measures adopted to mitigate these impacts. For our analysis we use several data sources that comprise survey data on Finnish labour force and families and register data on social benefits. Moreover, we apply SISU microsimulation model to analyse the distributional impact of Covid-19 unemployment shock. We find that similarly to many other countries, in Finland the restrictive measures of the pandemic led to rapid decrease in employment particularly among female-dominated industries, such as services (e.g. restaurants, bars and shops) and tourism. A large proportion of employees in these industries work in low paid jobs and lack the economic security to help buffer against sudden shocks such as the Covid-19 crisis. However, unlike in many other countries, in Finland the programs and benefits introduced during the pandemic have been rather modest. Thus, it has been assumed that the Finnish social security system should provide a sufficient safety net for those hit by the crisis. Moreover, despite government’s explicit commitment to gender mainstreaming and gender equality, gender perspectives were not visibly present in its Covid-19 response.

Lue koko julkaisu (julkari.fi)

Tekijät

Merita Mesiäislehto, Anna Elomäki, Johanna Närvi, Miska Simanainen, Hanna Sutela, Tapio Räsänen

Lisätietoja julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: ei.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Mesiäislehto M., Elomäki A., Närvi J., Simanainen M., Sutela H., & Räsänen T. (2022). The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses: Findings of the project "The impact of the Covid-19 crisis in Finland". Finnish Institute for Health and Welfarehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-800-2

Uutiset

Tietotuotteet esittelyssä – Kanta-tilastot

Tietotuotteiden esittelysarja jatkuu! Tässä artikkelissa Kelan Kanta-palvelujen palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari ja erityisasiantuntija Jussi Tuukkanen kertovat Kanta-tilastoista ja niiden hyödyntämisestä.
Julkaistu18.6.2026

Lääkemyynti kasvoi 165 miljoonaa euroa vuonna 2025 – uudet lääkkeet ja laajentunut käyttö selittävät kasvua

Lääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 4,2 miljardilla eurolla, mikä on 165 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta. Tiedot selviävät juuri julkaistusta Suomen lääketilastosta.
Julkaistu16.6.2026

Työkyvyttömyyden alue-erot kasvavat – sairastavuudessa puolestaan valtakunnallista kasvua diabeteksessa ja uniapneassa

Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.
Julkaistu11.6.2026

Kelan tutkimusblogi

Suomi ottaa käyttöön suuren osan uusista lääkkeistä – erityisesti hoidollista lisäarvoa tuovista

Euroopassa myyntiluvan vuosina 2015–2024 saaneista, uutta lääkeainetta sisältävistä valmisteista vähän yli 60 % on otettu Suomessa käyttöön. Kuitenkin vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa potilaille aiempiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Käyttöön on otettu suurin osa sellaisista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille on haettu Suomeen korvattavuutta.
Julkaistu16.6.2026

Lapsilisän taso on pudonnut merkittävästi 2000-luvun alusta

Viimeisen 20 vuoden aikana lapsilisän ostovoima on pienentynyt useiden politiikkamuutosten seurauksena. Ostovoiman pienenemistä selittää kuitenkin ennen kaikkea se, että lapsilisän tasoa ei ole sidottu indeksiin, joten sen arvo ei ole pysynyt yleisen kustannuskehityksen mukana. Blogissa arvioimme, kuinka paljon lapsilisien ostovoima on pienentynyt politiikkamuutosten ja indeksisidonnaisuuden puuttumisen vuoksi viimeisen 20 vuoden aikana sekä tämän vaikutuksia lapsiperheiden pienituloisuuteen.
Julkaistu9.6.2026

Toimeentulotuen perusosan alentamiselta välttyi kaksi kolmesta alentamiseen liittyvän päätöksen saaneista

Kela ohjasi maaliskuussa 2026 noin 20 000 toimeentulotuen saajaa ilmoittautumaan työnhakijoiksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia tuen perusosan alentamisen uhalla. Huhtikuussa noin 17 000 sai alentamiseen liittyvän päätöksen. Alentamiselta välttyi yli 11 000 henkilöä, joista 3 000 oli hakeutunut työttömiksi työnhakijoiksi kehotuksen mukaisesti.
Julkaistu5.6.2026

Ajankohtaista

Tietopaketti: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun seuranta

Sairausvakuutuslakiin on tehty määräaikainen muutos, joka valinnanvapauskokeilun myötä parantaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Tässä tietopaketissa seurataan Kelan tilastotietojen avulla kokeiluun osallistuvien määrän ja kustannusten kehitystä kuukausittain.
Julkaistu13.11.2025

Tietopaketti: Sosiaaliturvamuutosten seuranta

Kela maksaa toimeentuloa turvaavia etuuksia. Etuuksiin on tullut useita muutoksia vuodesta 2024 alkaen. Tässä tietopaketissa seurataan Kelan tilastotietojen avulla työttömyystuen, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajamäärien ja maksettujen etuuksien kehitystä kuukausittain.
Julkaistu19.11.2025

Työllisyyspalvelut uudistuvat – tällaista tietoa Kelalla on työttömyysturvan käytöstä

Kelalla on runsaasti tilasto- ja tutkimustietoa työllisyydestä ja työttömyydestä. Kokosimme tähän uutiseen hyödyllisiä linkkejä, joiden kautta löytyvää tietoa työllisyyden parissa toimivat kumppanimme voivat hyödyntää työnsä tukena. Tiedot ovat saatavilla valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.
Julkaistu12.2.2025

Tapahtumat

Tapahtumat

Kelan tietopalvelut järjestää vuoden aikana useita tapahtumia. Suurin osa näistä on Kelan tutkimusyksikön seminaareja ja webinaareja erilaisista ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin